Ja sitähän riittää ainaskin täällä Tampereen kupeessa . Ihanaa!!!! Pääsee ihan Joulun tunnelmaan!

Meillä kotirintamalla ei juurikaan mitään uutta ole tiedossa. Nyytin kanssa lenkkeillään ja käydään häiriökoiran elementissä reeneissä mukana. Tampereen näyttelyssäkin Nyyti sai olla vierailijana, kun ei tuolla mammalla ole turkkia . Kaikki läks tuossa kuukausi sitten ja nyt kun ollaan selvitty karvapalleroitten siivoukselta, alkaa mammalla jälleen turkki kasvaa.

Atte pyörähti kehässä saamassa kehäkokemusta myös niukalla karvalla saaden laatuarvosanaksi hyvän. Atte juoksi upeasti ilman sen suurempia hyppelöitä, joten edistystä oli tullut huimasti! Oli oikein ilo katsella koiran menoa emäntänsä kanssa . Hieno homma! Onneksi olkoon Teille!!

Vaikka ulkona aurinko paistaakin, lähestyy aika jolloi ajatukset siirtyvät myös synkempiin asioihin...kohta vuosi Stellan poismenosta...kuinka se voikin vielä satuttaa niin paljon. Stellan lähtö oli kova paikka. Lapsetkin muistelevat Stellaa melkein päivittäin. Ei kulu iltaakaan ettei jompikumpi kohottaisi katsettaan tähtitaivasta kohden ja huudahtaisi " Äiti! Siellä se Stella taas loistaa tähdistä kirkkaimpana ja katselee meidän puoleen."

Poissa, mutta silti aina sydämessämme...

Elämä kuitenkin jatkuu, mutta koirarintamalle ei vielä ole tehty mitään jatkosuunnitelmia.