Kesä tuli ja meni . Nyyti sai uida tosi paljon, kunnes meitin ensimmäinen hotspot tulla tupsahti rouvan hännän tyveen. Ei kiva! Sain hoidettua sen suht kivaks paikallisella antibiottivoiteella, mutta kävin vielä varmuuden vuoksi näyttämässä sitä e.lääkärissä ja otin samalla antibiottikuurin. Hyvin se parani ja karvaakin kasvaa jo suht hyvin.

 

Nyytin pojille kuuluu hyvää. Pojat kasvavat ja komistuvat . Niki jatkaa mejä urallaan ja on saanut hyviä tuloksia myös näyttelystä. Hauskojakin kommelluksia nuoren herran elämään mahtuu, kun esim. yhdestä näyttelystä tuli hylsy haukkumisen vuoksi. Herra oli villiintynyt haukkumaan kanssakilpailijoittensa kera niin, että ruotsalaistuomarilla oli mennyt ihan pasmat sekaisin . Eipä tuo nyt niin vaarallista oo, Eerikan sivuilta saapi lukea koko selostuksen jos jotakuta kiinnostaa .

Porvoon näyttelyssä Niksu olikin sitten taas oma hurmaava itsensä ja se saikin hienot arvostelut siellä olleelta tuomarilta. Niinhän se on, tuomareilla on kuitenkin omat linjauksensa ja toinen kiinnittää huomiota enempi johonkin toiseen asiaan kuin toinen.

Niki kävi myös silmäpeilauksessa ja hyvältä nuo kauniit silmät näyttivät, eli OK.

Aten ja Ilonan kanssa reenailtiin vielä tulevia taippareita varten tuossa elokuussa. Heidän yhteistyönsä oli vahvistunut todella paljon ja olikin ilo seurata heidän työskentelyään. Linnut palautuivat suoraan käteen hyvällä kurkkuotteella ja Atte tarvitsi vain pientä kehotusta pupulle mentäessä. Näytti tosi hyvältä ! Laitan kuvia, kunhan pääsen omalle koneelleni.

Taipparipäivä olikin sitten tässä syyskuussa Valkeakoskella. Olin mukana kannustamassa (lue:jännittämässä) Ilonaa ja pitämässä seuraa. Sosiaalisen käyttäytymisosion jälkeen olimme kolmantena vuorossa koitokseen. Atte tuli koepaikalle innostuneena, mutta hyvin Ilonan hallussa. Vesiosuuksissa herra innostui hieman ääntelemään, mutta suoritti ne kuitenkin hienosti riistan tullessa suoraan Ilonalle. Hakuruudussa hieman palloiltiin ensimmäisen riistan kanssa, mutta Ilonan pieni muistutus siitä, että tehdäänpäs taas töitä riitti ja Atte hakikin 6:sta riistasta 5:si Ilonalle. Tämä näyttö riitti tuomarille ja tiimi pääsi etenemään pupulle asti.

Aamupäiväryhmästä kolme pääsi pupulle ja Atte oli toisena jäljelle meniöistä. Ilona teki upean jäljelle lähetyksen ja Atte lähtikin jäljestämään suoraviivaisesti ja jälkitarkasti pupulle. Pupulle tultaessa se kuitenkin vain noteerasi pupun, mutta ei ottanut sitä vaan jatkoi takaisin tielle. Tuomari oli jo huutanut Ilonaa ottamaan Aten uusintaan, mutta peruikin sitten ja huusi että älä vielä. Atte pongasi meinaan takaisin metsään, mutta ei se pupu silti sieltä tullut matkaan.

No. Tälläinen suoritus tälläkertaa. Itseasiassa ei oikein edes kunnolla harmittanut, kun alku oli mennyt niin nappiin ja näin kuinka koiran ja ohjaajan yhteistyö toimii. Jos vain Ilonalla intoa piisaa, niin ei muutakuin ensvuonna vaan uutta yritystä pyttyyn. Atte on jo näyttänyt minulle, että riistaintoa on ja yhteistyö sujuu. UPEAA ILONA JA ATTE!.

Taippareistakin löytyy kuvia ja laittelen niitä myös tuleen heti kunhan kerkeilen.