Karvat langoiksi

Koiramme lehdessä oli juttu: koirankarvat langoiksi. Mikä hieno idea! Lähetin oitis lauantaina s.postia lankojen tekijälle ja yllätys yllätys! Hän olikin käymässä Tampereella ja lupasi noutaa karvat kotimatkallaan, jos päättäisin karvoista lankaa teettää.

Eilen hän sitten saapuikin kotiini ja meillä oli oikein mukava parin tunnin juttutuokio. Oikein ihana ihminen! Kyynelien ja naurujen jälkeen Nyytin karvat lähtivät kohti Sanskin kutomoa. Jännityksellä odotan, että millaista lankaa Nyksyn karvoista tulee ja mitähän ihanaa niistä itselleni saan tehtyä.

Puhelu

Tänään, kun olin katselemassa ulos ikkunasta, puhelin soi. Tuntematon numero? Helsingin e.sairaalasta soitti Nyytin leikannut ihana kirurgi. Hän halusi itse henkilökohtaisesti soittaa, kun meidän viimeisin puhelu oli ollut niin surullinen...Nyytin pato vastaukset olivat tulleet ja olihan se sitten kuitenkin kasvain. Yleinen keuhkoissa ilmenevä kasvaintyyppi+tulehdusta. Kirurgi sanoi minun olleen rohkea, kun lähdin hakemaan koiralleni apua leikkauksen muodossa, vaikka diagnoosi olikin ollut puutteellinen. Rohkea?...Olin kuulemma esimerkki siitä, että on valmis tekemään mitä tahansa auttaakseen koiraansa...

Minulle leikkauspäätös oli ainoa ratkaisu. Halusin tehdä kaikkeni, katsoa kortit loppuun...Kun kuukausien antibiottikuuri ei kerta auttanut, niin sitten kyselin ja kyselin muita vaihtoehtoja. Sain Helsiinkiin lähetteen sitkeällä yrittämisellä ja siellä edelleen tutkimukset ja vihdoin leikkaus, joka olisi kuulemma saattanut hyvällä tuurilla parantaa koiran. Emme tienneet, minä, lääkärimme eikä kirurgi, mitä leikkauksessa lopulta paljastuisi, mutta teimme silti kaikki parhaamme. Kiitos siitä Viikin e.sairaalan upeille lääkäreille ja hoitajille!!! Olette kukkanne ansainneet.

 Nyt voin jatkaa elämääni, kun tiedän tehneeni kaikkeni. Leikkaus oli kuulemma osunut juuri oikeaan hetkeen kasvaimen suhteen. Nyyti oli vielä ulkoiselta olemukseltaan ja käyttäytymiseltään kuin terve koira. Ei kipuja, eikä muuta kuin satunnaisia yskähdyksiä.

Pakollinen kysymys kirurgille: olisinko mitenkään voinut huomata tätä aikaisemmin??  Hän vastasi: Älä ruoski itseäsi! Tätä et olisi voinut huomata mitenkään aikaisemmin. Koirallasi oli hieno sydän, sitkeä sydän joka teki töitä väsymättä. Hyvän peruskunnon omava koira ei oireile aikaisemmin, kuin sitten kun on jo melkein aina myöhäistä.

Sitkeä sydän....se Nyytillä totta tosiaan oli, sitkeä ja suuri sydän kaikille rakkailleenkin. Kiitos ystäväni!

Lapseni laulavat sinulle Nyyti, hieman muunnelluilla sanoilla: " Sinulla oli valo, Sinulla oli yö, Sinulla oli sitkeä sydän joka löi. Väsymättä kipinöitä tuuleen valaisit sä tietämme pimeään."