Kiitos kaikille ihanista ja mieltälämmittävistä viesteistänne. Nyyti oli suuremmoinen koira. Toki kaikki sanovat näin omista koiristaan, mutta...Nyyti oli kuitenkin Paras, ei parempi kuin muut, mutta yksinkertaisesti Paras!

Ei yksi, vaan moni tuntematonkin ihminen, sanoi Nyytin ja minut nähdessä, että se on kuin ihmisen mieli. Yksi katse ja toinen meistä tiesi...Nyytin päästäminen taivaaseen oli elämäni raskain, mutta myös toisaalta helpoin päätös. Kun toista rakastaa on helppo tehdä päätös toisen parhaaksi.

Nyt olo on samalla tyhjä ja kuitenkin helpottunut. Nyyti sanoi minulle jo heipat Viikissä, kun se nousi vielä takajaloilleen, laittoi käpälänsä kaulalleni ja nuoli kasvoni. Hän kiitti. Samoin Nyyti oli tehnyt silloin, kun olimme päässeet kotiin onnistuneelta astutusreissulta epäonnistuneen yrittämisen jälkeen. Mielestäni sain annettua hänelle suuriman lahjan, pentueen. Itse äitinä näin sen rakkauden pentuja kohtaaan mitä Nyyti niille osoitti.

Malja sinulle Nyyti ja kaikelle mitä toit minun elämään! Ja kiitos vielä sinullekin Nina kun sain noin loistavan pennun, muistan aina sanasi puhelimessa: "Sinulle nyt olisi jäänyt tämä Nyyti, otatko sen?" Ja ottaisin taas, aina, ja aina uudelleen!