"Äänetön hämärä, hämmästynyt tähti. Heleässä pimeässä, ystäväksi lähti. Älä jätä tekemättä, älä yhtään pelkää. Ritarina taistele, tähti suojaa selkää."

Mämmiä, virpomisoksia, suklaamunia, lammasta...kaikkea tuota kuuluu minun pääsiäiseen ja nyt myös tuo yllä oleva runo. Eilen illalla kävelyllä yksinäni katselin jälleen taivaalle, jossa näkyivät kaksi kirkasta tähteä. "Meidän koirat" lapset sanovat. Eilen iltana, kun kyyneleet taas valuivat poskilleni ja olo oli tyhjä, tuli tuo runo mieleen. Elämän on jatkuttava...